perjantai 23. helmikuuta 2018

Messutärpit + lippuarvonta

Hain tänä vuonna ensimmäistä kertaa bloggaajapassia ja jokunen aika sitten vahvistusviesti kolahtikin sähköpostiin. Helsinki Horse Fair valloittaa messukeskuksen tänä vuonna 2.-4.3.2018, eli ensi viikon viikonloppuna.

Tällä kertaa oon kuitenkin mukana edustamassa tätä omaa blogia. Aikaisemmat messukeikat on tehty aina Playsson.netin kautta, mutta nyt valtavan aikapulan vuoksi olen joutunut jättämään kahden blogin päivittämisen taakseni. Junnutiimistä päädyin lähtemään, sillä haluan kuitenkin ensisijaisesti keskittyä henkilökohtaisen blogini kirjoittamiseen. Sen lisäksi alan pikkuhiljaa olemaan yhä lähempänä täysi-ikäisyyttä, jonka vuoksi en enää täysin edes täytä nuorten tiimin kriteereitä. Tänä vuonna bloggaajapassista löytyy siis ensimmäistä kertaa teksti "Porkkanan voimalla".

Postauksen kuvat: Heidi Koivunen, Petri Mast (Messukeskus)






Mä oon vieraillut Helsinki Horse Fairissa jo vaikka kuinka monena vuotena, mutta nyt 2018 HHF järjestetään uusien ihmisten taholta. Siksi onkin ihan mielenkiintoista nähdä, tuleeko tapahtumaan lisää positiivisia muutoksia!

Messujen ohjelma tuntuu pitävän sisällään tuttua ja turvallista: rotukavalkadia, esteratsastusluokkia ja kouluklinikkaa. Joukosta löytyy myös poikkeuksia aikaisempaan, vaikka omaan makuun uutuuksia olisi saanut olla vieläkin enemmän.

Kokosin tähän alle monien muiden bloggaajien tapaan omia suosituksiani ohjelmatarjonnasta.




KUVAUS JA KUVANKÄSITTELY
Aika: perjantai klo 12.00-12.20
Paikka: Infolava

Näin bloggaajana ja varmasti monen muunkin aiheesta kiinnostuneen harrastajan näkökulmasta Suvililjan luento hevosvalokuvauksen saloista on varmasti mielenkiintoinen. Valokuvaaja Susanna Lehto kertoo hevosvalokuvauksen keskeisimmistä asioista ja demonstroi kuvankäsittelyä.

AASIEN LUONTAISET VAATIMUKSET
Aika: perjantai klo 12.20-12.35, lauantai sekä 
sunnuntai klo 10.30-10.45
Paikka: Infolava

Asiaa pitkäkorvista! Messujen ainoana aaseja koskevana ohjelmanumerona on Kaisa Määttäsen (Muuliprojekti) tietoisku aasien luonnomukaisista tarpeista sekä hevosten ja aasien välisistä eroista. Mikäli aasit kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti suunnata kuuntelemaan! Vartin mittaiseen esitykseen on varmasti mahdutettu paljon tärkeää asiaa. Ainakin Kaisa on muistaakseni blogissaan paljastanut, että liikalihavuus (varmasti Suomen yleisimpänä ongelmana aasien parissa) saa aiheena myös pienen suunvuoron.

Pari oikein oivaa ja havainnollistavaa esimerkkiä läskipalloista! Kuva: Kaisa Määttänen






Pitkäkorvia muuten pääsee moikkaamaan ja rapsuttelemaan myös Horse Fairissa (ei siis meidän aaseja, mutta neljä muuta sieltä löytyy). Lisäksi paikalla on Olle-niminen muuli. Aasiyhdistyksen pisteelle voi muutenkin mennä jutustelemaan, joten jos expossa kiertely alkaa käymään rankaksi, on hälinää hyvä paeta aasifanien pariin!


FYSIOTERAPIA - HEVOSEN SELKÄ JA LANTIO
Aika: perjantai klo 15.45-16.15
Paikka: Infolava

Vihdin eläinfysioterapian fysioterapeutti tri Heli Hyytiäinen pitää infopakettia hevosen hyvinvoinnista ja fysioterapiasta. Luento keskittyy selän ja lantion alueeseen, joka on itseäni kiinnostava ja muutenkin hevoselle tärkeä, ehdottomasti sataprosenttisesti kunnossa pidettävä alue. 

Pitkään on jo ollut suunnitteilla varata fyssariaikaa pitkästä aikaa myös mun poneille, sillä vaikka niillä ei sen suurempaa ongelmaa ja kipukäyttäytymistä esiinny, on erittäin hyvä tsekata paikat mm. ennaltaehkäisyn ja suorituskyvyn hienosäädön kannalta. 







FYSIOTERAPIA - VAIKUTUS HEVOSEEN
Aika: sunnuntai klo 14.30-15.00
Paikka: Infolava

Jatketaan samalla aiheella. Myös tämän luennon pitää fysioterapeutti Heli Hyytiäinen. "Vaikutus hevoseen" lupaa varmasti mielenkiintoista ja uutta, yksityiskohtaisempaa tietoa jo ennestään hieman tutumpaan aiheeseen. Koska en perjantaina ole itse menossa messuilemaan (silloin aiheena selkä ja lantio), voisi tätä käydä hyvinkin kuuntelemassa sitten sunnuntain puolella.

KOULURATSASTUKSEN PORTAAT
Aika: perjantai klo 17.30-18.30, 
lauantai klo 12.40-13.30
Paikka: Ajalin Arena

"Kouluratsastuksen portaat on esitys, jossa maajoukkueratsukot esittävät helppo A luokasta Prix st Georgeen asti miten kouluhevonen muuttuu koulutuksen edetessä. Lopuksi yksi ratsukko ratsastaa Prix st George tai Intermediate-tasoisen radan", kerrotaan ohjelmakuvauksessa.

Marko Björs juontaa ja kv-tason koulutuomari Irmeli Summanen kommentoi suorituksia tuomarin näkökulmasta katsottuna. Tämä on varmasti hieno, kiinnostava sekä vaikuttavakin esitys, joten ehdottomasti ainakin sitä katsomaan!

NUORTEN 4- JA 5-VUOTIAIDEN SUOMENHEVOSTEN KLINIKKA
Aika: sunnuntai klo 12.50-13.50
Paikka: Ajalin Arena

Tämä esitys kiinnostaa erityisen paljon! Luonnollisesti, sillä löytyyhän tuosta omasta tallista tuo viisivuotiaaksi kääntynyt piekkari, joten aihe asettuu just eikä melkein mun tämänhetkiseen hevostilanteeseen. Toki esityksessä paneudutaan myös jonkun verran laatuarvosteluihin valmistautumiseen (johon me ei Peetun kanssa tähdätä), mutta uskon silti, että täältä saa hyviä vinkkejä sekä plussana nuorten työskentelyä on aina ilo seurata. Ehdottomasti yksi messujen must see -kohdista!

KOULURATSASTUSESITYS: SALMIAKKI POIKA
Aika: sunnuntai klo 14.15-14.30
Paikka: Ajalin Arena

Lisää hienoja suokkeja! Salmiakki Poika (om. Pirja Sulkumäki) esiintyy areenalla Tiina Rikkosen ratsastamana kouluratsastuksen merkeissä. Tästä voi sitten mennä katselemaan vähän Peetulle mallia tulevaisuuteen! ;)



VARSOJEN MOTORINEN KEHITTYMINEN
Aika: lauantai klo 15.30-16.00
Paikka: Infolava

Kiinnostaakiinnostaa! Tää on myös Heli Hyytiäisen pitämä luento ja aiheena on hevosen motorinen kehittyminen. Varmasti taas yksi sellainen juttu, johon voisi syventyä hieman tarkemmin. Etenkin nyt, kun nuoret hevoset ovat nousseet mun kiinnostuksen kohteeksi, voisin kuvitella, että joku oma pikkuvarsa jossain vaiheessa olisi niin ihana!

BLOGIEXPON PALKINTOJEN JAKO
Aika: lauantai klo 16.50-17.10
Paikka: Infolava

Playsson.net palkitsee vuoden  2017 parhaita blogeja blogiexpon yhteydessä. Myös mun blogi on ehdolla kategoriassa "visuaalisin blogi", mutta koska vastasta löytyy kuitenkin blogimaailman huippuja ja mielettömän kauniita kokonaisuuksia, voitto varmasti löytää tiensä ansaitusti johonkin toiseen osoitteeseen. Mulle on ollut iso kunnia edes olla mukana koko äänestyksessä, joten muiden päihittäminen ei todellakaan tässä asiassa ole niin kaikki kaikessa.  Blogiexpoon on kiva mennä seuraamaan tilaisuutta, iloitsemaan kaikkien menestyksestä ja tapaamaan omia lempparibloggaajia!






PRIX DE BIOFARM - SUOMENHEVOSTEN 
KUTSULUOKKA 100CM
Aika: lauantai klo 16.10-16.50
Paikka: Ajalin Arena

PRIX DE AJALIN 120CM
Aika: lauantai klo 17.20-19.00
Paikka: Ajalin Arena

PRIX DE KILON RATSASTUSKERHO - "PONIT 
VS. KENTTÄHEVOSET" 100-105CM
Aika: sunnuntai klo 15.10-15.50
Paikka: Ajalin Arena

PRIX DE HÖÖKS 125-130CM
Aika: sunnuntai klo 16.10-17.00
Paikka: Ajalin Arena

Tietenkin vielä nämä tavanomaiset esteratsastusluokat ovat aina yhtä mukavaa katseltavaa. Varmasti iskee kyllä taas se "pääsispä hyppäämään" -fiilis, mutta ehkä nyt kevään alla on hyvä elätellä toivoa, kun tänä vuonna hevonenkin löytyy ja on oikeasti mahdollisuus jatkaa sen ihanan esteratsastuksen parissa.




Sain myös mahdollisuuden arpoa muutamat liput ja arvonta onkin pykätty pystyyn instagramin puolella. Mukaan voit osallistua vielä tämän ja huomisen aikana (klo 21 mennessä), joten jos messuilu kaverin kanssa kiinnostaa, tsekkaa instagramista tarkemmat ohjeet ja osallistu arvontaan!

Mikäli sulla ei ole instaa, voi myös tämän postauksen kommentteihin ottaa vielä osaa arvontaan jättämällä alas nimen ja sähköpostiosoitteen.

tiistai 20. helmikuuta 2018

Talvivillitys

Lauantaina Venla onnistui taltioimaan ihania riekkumiskuvia hevosista ja aaseista. Näissä on jotenkin tosi kiva tunnelma: valo, hento auringonpaiste, hitaasti leijailevia lumitähtiä ja kuitenkin kivasti sinertävä talvi taustalla. Samba oli vaihteeksi ihan innoissaan kun muukin porukka innostui vähän juoksemaan, olisittepa nähneet kuinka kovaa siellä oikein vedettiin!

Tää on mun mielestä jotenkin vaan niin kaunis kuva Peetusta! 















lauantai 17. helmikuuta 2018

PS of Sweden High Jump Revolution - hintansa väärti?

Ihanista kuvista jälleen kiitos @venlaauroraaphotos

Oon kuolannut jo kauan Perfect Sit of Swedenin mallistoja. Ihania suitsia ja sitäkin upeampia otsapantoja swarkovskikoristein. Joulun jälkeen Suomen ratsutarvikkeen nettikauppaan rantautuivat alennukset, jolloin koin tilaisuuteni iskeneen ja pistin High Jump Revolutionit tilaukseen pienen hinnankevennyksen siivittämänä. 

Paketti saapui nopeasti, vaikka näin varusteurheilijana odottavan aika tuntui silti pitkäveteiselle. Sitä materialismionnellisuuden määrää, kun vihdoin kuitenkin pääsi tuhoamaan pakkausta ja tunnustelemaan ensikosketuksella pehmeää nahkaa. 

Ja nahkahan näissä todellakin on pehmeää! Tuskin olen koskaan omistanut mitään näin hyvälaatuisia vermeitä. Toki tähän hintaan saa jo olla laatua, mutta tuntuma oli silti positiivinen yllätys.



"High Jump Revolution -suitsissa on uudenlainen muotoilu hevosten poskien limakalvovaurioiden ehkäisemiseksi. Suitsissa posket eivät jää puristuksiin hampaiden ja turpahihnan väliin", kuvaillaan Suomen ratsutarvikkeen sivuilla. Suitset kiertävät posket kokonaan mutkalle muotoiltujen hihnojen ansiosta. Nenälle asettuu yhdistävä turpalaatta, jota voi vaihdella omaan tyyliin sopivaksi. Itse ajattelin hankkia myös lampaankarvalla varustetun osan tuon nyt kuvissa nähtävän klassisen perusmallin lisäksi.

Muiden Perfect Sit of Swedenin suitsimallien mukaan myös nämä on muotoiltu anatomisesti ja niiden niskahihna on erittäin paksu. Laajalle pinta-alalle asettuva  kappale tasapainottaa paineen jakautumista ja on sen ansiosta entistä mukavampi hevoselle.


Näkyykö tämä sitten käytössä? Peetu on liikkunut tyytyväisen oloisesti, mutta mitään wow-reaktiota ei kuitenkaan ole syntynyt ainakaan sormien napsautuksella. En siis sanoisi, että tässä ollaan suitsimuutoksen vuoksi menty parempaan tai huonompaan suuntaan ainekaan kovin merkittävällä tasolla. Toki ihan älyttömästi ei ehditty näitä ennen lomaa edes testailemaan, joten kunhan saadaan taas ratsastus mukaan viikkorytmiin, päästään vielä hieman tarkemmin tunnustelemaan miltä Peetu vaikuttaa.

Nuoren hevosen kanssa elämä on aina vähän säätämistä riittävien vapaiden saavuttamiseksi, joten varsinkin näin talvella poni pääsee myös keräämään virtaa ja on sen puolesta hieman haastavampi ratsastaa. Ehkä muutaman  ensimmäisen "lomalta palailu" -kerran jälkeen voi vielä tarkemmalla pohjalla verrata, tuoko PSOS mullistuksia ratsastettavuuteen.


High Jump Revolutionin poskiremmit kiinnittyvät kuolaimiin tavallisen nahkalenksun lisäksi myös kuminauhoin. Tuplaremmien kuminauhaosan tarkoituksena on tasata painetta ja saada yhä pehmeämpi tuntuma suuhun. Lisäksi lukkokohdat on pehmustettu extrapehmeästä nahasta muotoilluilla kappaleilla, joten suitsissa on todellakin panostettu hevosen mukavuuteen monella tapaa. 

Plussana High Jump Revolutionit saadaan kiinni nopeasti ja näppärästi pikalukon avulla. Klipsi on helppo naksauttaa kiinni, mutta turparemmin saa silti hienosäädettyä juuri täydelliselle kireydelle leuan alta löytyvän säätöremmin avulla.


Yksi parhaimmista ominaisuuksistahan näissä on myös tuo nepparikiinnitys otsapannoissa. Ihanan helppoa vaihtaa vaikka joka kerta uusi, muuhun varustekokonaisuuteen asettuva panta päähän. Tällä hetkellä mulla ei kyllä ole kun tämä kuvissa näkyvä musta perusyksilö, mutta kunhan ehdin vähän shoppailemaan lisää, saa poni varmasti päähänsä vaikka mitä ihanuuksia timanteista helmiunelmiin.

Tiivistettynä High Jump Revolutionit tarjoavat luksusta monella tapaa. Laadukas ja pehmeä nahka, nopea kiinnitys ja hevosystävällinen muotoilu. Suitsien ulkonäköä on helppo muokata oman maun mukaan. Kirsikkana kakun päälle osat saa tilattua tarvittaessa vaikka jokainen eri koossa, joka mahdollistaa lähes täydellisesti istuvat ja hevoselle yksilöllisesti suunnitellut varusteet.

Ratsastukseen High Jump Revolutionit eivät kuitenkaan tuoneet uusia ulottuvuuksia, mutta siitä huolimatta ratsu on toiminut tavanomaisen näppärästi myös näiden suitsien kanssa.


Entäpä sitten se hinta? Kallis. Kyseisten suitsien arvo on valmistajan sivuilla 339 euroa, joka alkaa kuitenkin jo olemaan todella hintava: mielestäni jopa liikaa, huomattavasta korkealaatuisuudesta huolimatta. Toki suitsilta odotan nyt pitkää ikää ja hyviä käyttökokemuksia. Ainakin ne istuvat Peetulle hyvin, ovat päässä mukavat, helppokäyttöiset ja kauniit. Innolla odotan, että pääsen vielä vähän vaihtelemaan otsapantoja ja turpalaattaa fiiliksen mukaan.

Tulevissa ratsastuspostauksissa tulen vielä avaamaan hieman lisää, mikäli tuntuu, että hevonen muuttuu jollain tapaa suitsien ansiosta. Pienetkin muutokset vaativat etenkin herkän nuoren kanssa aina oman totuttelujaksonsa, joten ihan muutaman käyttökerran jälkeen kummoista mielipidettä ei välttämättä voi edes odottaa. Tähän asti Peetu on kuitenkin tuntunut tykkäävän uusista pääkappaleistaan, mutta suurta eroa "tavallisiin" suitsiin ei olla ainakaan vielä havaittu.


Mitä suitsia teillä käytetään ja mitkä mallit olette havainneet parhaimmiksi hevosillanne?

torstai 15. helmikuuta 2018

Tilanne vihdoin ok



Vuosi starttasi ilvesten hyökkäyksellä ja eteni sulavasti ähkyviikonloppuun, jonka jälkeen olin jo varma, että seuraavana viikonloppuna joku poneista (niin siis Samba...) kävelee vähintään pää kainalossa tai jalka irti vastaan. Ja nimenomaan kävelee vastaan, sillä Sambahan on nyt viimeistään todistanut sen, että se aikoo sitkuttaa täällä vielä pitkään ja selviää näköjään mistä vaan hengissä. Oli se sitten valtoimenaan vuotava polven haava, kolminkertaiseksi turvonnut silmän alue, kivulias exostoosi tai mikä tahansa näistä lukuisista sitä vaivanneista harmeista.

Kaikkien helpotukseksi tilanne on kuitenkin tasoittunut ja uusilta kaaostilanteilta vältytty. Valvotut yöt jatkuivat kyllä vielä viikolla eteenpäin, sillä kävin vainoharhaisesti tsekkaamassa ponien kunnon tallilla aina säännöllisin väliajoin läpi yön. Samba nimittäin aiheutti vielä vähän sydämentykytyksiä, sillä se oli potkaissut heti maanantaina oman karsinan seinästä lankun irti. Moista se ei ole aikaisemmin harrastanut (paitsi edellisenä lauantaina, jolloin se sai ähkyn), joten poikkeava käytös ja etenkin mahakipuihin viittaava potkiminen sai minut aika varpailleen.


Onneksi ähky ei kuitenkaan uusinut ja sen suhteen pääsi hieman hengähtämään helpotuksesta. Kirjaimellisesti sydän kyllä pomppasi kurkkuun ja epätoivon tunne valtasi minut ihan kokonaan, kun iltatalliin mennessä pala tukevaa seinää oli moukaroitu irti potkimisen seurauksena. Poni on nyt majoittunut toisessa boxissa, mutta siirtyy varmaan kohtapuoliin takaisin kunhan saadaan palaset rempattua paikalleen. 

Entäpä sitten tämä toinen sankari, joka toipuu naarmuistaan? Disa on voinut ihan hyvin, se söi antibioottikuurinsa loppuun ja haavatkin ovat parantuneet ilman takapakkeja. Se nyt on saanut ymmärrettävästi saikkuilla, enkä ole pitänyt kiirettä liikuntaan palaamisen suhteen, jotta pitkät viillot ovat saaneet umpeutua rauhassa. Kävelty on maastakäsin ja nyt pitäisi alkaa taas lisäämään liikunnan määrää rauhassa.




Samaa palauttelulinjaa mennään myös Peetun kanssa. Vauva oli pienellä tahattomalla lomalla kaiken muun sähläyksen keskellä, mutta pieni motivaation nostatus ja tauko treeneistä tähän väliin tekee varmasti vain hyvää. Kävelylinjalla mennään siis myös hetki sen kanssa, jotta saadaan sulavasti palauteltua sekin arkeen ilman ongelmia. Lähestyvälle hiihtolomalle onkin jo tosi kivoja suunnitelmia, joten toivotaan, että päästään jo sitä ennen vihdoin sinne hallille tutustumaan!

Ainoana porukasta aasit ovat siis liikkuneet normaaliin tapaan. Kuten jo viime postauksessa hieman avasin, ovat ne kyllä lenkkeilleet lähinnä pikkusiskojeni toimesta. Tässä nyt voisi kuitenkin kehitellä jotain hauskaa uutta ohjelmaa (ehkäpä pulkkailua?), jos vaikka itsekin ehtisin osallistumaan mukaan. Ovathan nuo kuitenkin niin hauskoja otuksia, että välillä on vain ihanan rentouttavaa touhuta pitkäkorvien parissa! Ihan erilaisia verrattuna poneihin.



Postauksen kuvat: @venlaauroraaphotos

tiistai 13. helmikuuta 2018

Tapahtumarikas tammikuu

Viime viikkojen kaiken vapaa-ajan syöneet vanhojen tanssit on nyt nautiskeltu loppuun. Ihana, ikimuistoinen päivä takana, josta kuvia voi katsella toiselta instagram-tililtäni @veeraiidaaa

Prinsessapäivään valmistautumisen ja tanssitreenien vuoksi ponit ovat saaneet lomailla kävelytyksien ja hoitopäivien muodossa. Mennään tarkempiin kuulumisiin kuitenkin hieman myöhemmin, sillä nyt luvassa on pientä tiivistelmää kuluneesta kuukaudesta. Tuttuun tapaan samalla tyylillä, jolla aloittelin viime vuoden tammi- ja helmikuussa kyseistä postaussarjaa. Tällä kertaa vuoden tavoitteena vaan olisi saada paketti kasaan joka kuukauden osalta, joten saa nähdä miten siinä käy. Nyt kuitenkin itse postauksen pariin!

Voi olla, että kuvitus teksteineen näkyy mobiilisovelluksessa melko kehnosti. Siksi kannattaa lukea tämä tällä kertaa poikkeuksellisesti internet-näkymää hyödyntäen (jolloin voit helpommin zoomailla teksteihin tarvittaessa) tai ihan kokonaan myöhemmin tietokoneella.













Tammikuu 2018 oli monella tapaa melko raskas kuukausi. Kuten jo sanoin, lähes jatkuvasti tapahtui jotain ja tuntui, että kaikki epäonni kaatuu kerralla niskaan heti alkukuukaudesta. Toki joukkoon mahtui vaikka kuinka paljon iloisia ja ihania kokemuksia, mutta silti päällimmäisenä mielessä on painajaismainen ähkyviikonloppu. Useampi hevonen laukkaa tammikuun seurauksena vihreämmillä laitumilla, mutta kaikista kirkkaimpana tähtenä tummansinisellä samettipohjalla tuikkii silti Torres.


Pitänee nyt toivoa, että tässä oli tämän vuoden huono tuuri ja kevät ei tuo enää tullessaan mitään ikävää. Kuten blogin vakiintuneet lukijat jo tietävät, on Samballa perinteenä rikkoa itsensä heti lumien sulettua ja viimeistään (tai yleensä jo toistamiseen) kesän alettua. Jospa nyt meillä olisi kuitenkin ollut epäonnea kerrakseen ja ainakin nyt helmikuu voitaisiin aloitella hieman paremmalla menestyksellä!

maanantai 12. helmikuuta 2018

Vuoden visuaalisin blogi?

Tänä vuonna Helsinki Horse Fair -messuilla palkitaan Playsson.netin toimesta kuluneen vuoden parhaimpia hevosblogeja ja Porkkanan voimalla on päässyt peliin mukaan kilpailemaan visuaalisimman kokonaisuuden tittelistä. Kiitos siitä kuuluu teille, sillä osanottajat on valittu yleisöäänestyksen perusteella! 💕

Kuva: Suvi Nieminen, suvin.kuvat.fi
Kilpailu on kuitenkin kova, sillä jokainen kanssavastustaja on paikkansa pelissä ansainnut. Olga (Ilon pilkettä) taituroi kadehdittavan upeita ulkoasuja, Jilla (Jillan blogi) puolestaan tunnetaan ihanista hyvän fiiliksen kuvistaan ja Tiia (Voitto kotiin) on myös visuaalisesti erittäin lahjakas bloggaaja. 

Tähän sakkiin on myös porkkanablogi eksynyt mukaan. Kuten jo sanottu, mukana on blogimaailman huippuja ja vastusta on varmasti mielettömästi. Mikäli susta kuitenkin tuntuu, että Porkkanan voimalla voisi olla potentiaalinen ehdokas vuoden visuaalisimmaksi blogiksi, käy jättämässä äänesi täällä. Olen äärettömän kiitollinen jokaiselle meitä äänestäneelle!

Kuva: Suvi Nieminen, suvin.kuvat.fi




Mistä visuaalisimman blogin kohdalla sitten tarkemmin ottaen kilpaillaan? Hyvästä kokonaisuudesta: kauniista ulkoasusta, upeista kuvista, yleisilmeestä, sommittelusta ja pienistä yksityiskohdista. Mä olen itse melko taiteellinen persoona, jonka vuoksi tykkään tehdä kaiken mahdollisimman silmää miellyttävästi ja persoonallisesti. Sitä olen pyrkinyt tuomaan esiin myös blogini puolella, sillä onhan tämä mitä mainioin tapa toteuttaa itseään.

Blogini viimeaikaisia ulkoasuja voi selailla tästä postauksesta. Kuvapostauksia täältä löytyy rutkasti, mutta omia suosikkejani ovat mm. jousipyssy ja viikinkiriimuja, lumitähtiä arabiturpaan, syksyisessä väriloistossa, leijonaharjat kultaisessa auringonlaskussa, kuin suoraan satukirjasta, hahtuvapallojen keskellä ja kesäkukkaset. Yksi hieman erilaisempi ja ulkonäöllisesti panostettu postaus on myös viime vuoden summer bucket list.

Kategorioita löytyy paljon, joten käykää ihmeessä jokainen kannattamassa lemppareitanne! Maaliskuussa nähdään mitkä blogit putsaavat palkintopöydän.

Kuva: Suvi Nieminen, suvin.kuvat.fi